Älä johda uudistuksessa väärin
Jokainen johtamisvastuullinen tietää uudistuksia eteenpäin viedessään yhteisen kielen merkityksen; uudistus rakentuu yhteisen ymmärryksen varaan. On tärkeää tietää ja ymmärtää yhteisesti, mistä puhutaan.
Useammin kuin kerran olen ollut tilanteessa, jossa turha kitka ja epäselvyydet olisi ollut helppo välttää, jos yhteinen kieli olisi muotoiltu ennalta uudistusta tukemaan.
Liian usein yhteinen kieli ja ymmärrys otetaan itsestäänselvyytenä. Yhtä yleinen syy löytyy haluttomuudesta: kaikki organisaatiossa eivät näe asian merkitystä ja pitävät yhteisen kielen muotoilemista ajanhukkana ja turhana huulien heilutteluna.
Itseohjautuvuuden vahvistaminen – asiat ja termit sekaisin
Itseohjautuvuus on tällä hetkellä kuuma sana monessa organisaatiossa. Asiakkaiden kanssa itseohjautuvuutta vahvistaessa olemme usein tilanteessa, jossa saman organisaation sisällä toiset ajattelevat olevansa uudistamassa organisaation toimintamalleja ja rakenteita, kun taas toiset tavoittelevat yksilötason kyvykkyyksien kehittämistä.
Tämä on ymmärrettävää. Itseohjautuvuus terminä on melko vakiintumaton. Tutkimusmaailmassakin eri tutkijat määrittelevät itseohjautuvuutta eri tavalla. Kun mukaan otetaan vielä asiayhteyteen kytkeytyviä termejä, kuten esimerkiksi yhteisöohjautuvuus, soppa on valmis.
Termit haltuun – itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus
Me Lyggellä lähdemme siitä, että kun puhumme systemaattisesta itsetuntemuksen kehittämisestä ja itseensä vaikuttamisesta ohjataksemme ja hallitaksemme tunteitamme, ajatuksiamme ja tekojamme aikaansaadaksemme erilaisia asioita, puhumme itsensä johtamisesta, ei itseohjautuvuudesta. Puhumme yksilötason kyvykkyydestä, mikä on erittäin tärkeä työelämätaito ja tätä tarvitsemme jokainen.
Kun puhumme itseohjautuvuudesta, puhumme organisaatioon liittyvistä tekijöistä. Eli siitä, miten organisaation toimintamalleja, rakenteita ja rooleja uudelleen muotoilemalla ja turhaa byrokratiaa purkamalla mahdollistetaan yksilöille ja tiimeille edellytykset vaikuttaa omaan työhönsä ja organisaation.
Itseohjautuvuutta vahvistamalla aikaansaamme organisaatioon vastuullisuutta, ketteryyttä, luovuutta ja tehokkuutta.
Itseohjautuvuudessakin on eri tasoja ja sävyjä. Voimme vahvistaa itseohjautuvuutta organisaatiossa yksilön oman työn ja tekemisen tasolla, tiimitasolla tai laajemmin organisaatiotasolla. Esimerkkinä organisaatiotason vaikutusmahdollisuuksista on mahdollisuus perustaa tiimi. Näin jokainen voi vaikuttaa organisaation rakenteisiin.
Tiedä, mitä haluat
Ennen kuin aloitatte rakentamaan yhteistä kieltä organisaatiossa, on tärkeää selkeyttää, mitä haluatte saavuttaa. Onko tavoitteenanne kehittää yksilöiden kyvykkyyttä saada asioita aikaan nykyisissä raameissa ja liikkumatilassa? Tätä on itsensä johtaminen.
Vai haluatteko kenties laajentaa nykyisiä raameja ja ihmisten liikkumatilaa ja vaikutusmahdollisuuksia organisaation toimintamalleja, rakenteita ja valtasuhteita uudistamalla? Kyseessä on itseohjautuvuus.
Itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus - joko tai?
Itsensä johtaminen ja itseohjautuvuus ei ole joko tai -asia.
Tyypillisesti kun organisaatio vahvistaa itseohjautuvuutta, tarvitaan myös itsensä johtamisen taitojen vahvistamista. Tässä ajassa muutenkin itsensä johtamisen taidot työelämässä ovat erityisen tärkeitä.
Miksi? No, koska työn uusi arki.
Itsensä johtamisen taitojen kehittäminen ei sinällään vaadi itseohjautuvuuden vahvistamista organisaatiossa.
Tosin, jos yksilön vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja organisaation toimintaan ovat rajalliset, asetamme haasteita ja pahimmillaan lamautamme itsensä johtamista. Sama pätee myös päinvastoin; laajentamalla yksilön mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä ja organisaation, vahvistamme kokemusta autonomiasta ja vahvistamme itsensä johtamista.
Miten rakennamme yhteisen kielen
Yhteisen kielen rakentaminen ei vaadi aina paljon. Esimerkiksi webinaari asian selkeyttämiseksi ja yhteisiä keskusteluja luontaisissa tapaamisissa (mm. tiimitapaamisissa) mahdollistavat yhteisen kielen syntymistä.
Kysy lisää:
https://www.lygge.fi/otayhteytta
Tai Mira Pitkäranta, + 358 40 922 0188, mira.pitkaranta@lygge.fi
Tutustu myös:
Itsensä johtamisen vuosi -blogikirjoitukseen